48 Tala Karoliina

Koulutukseltani olen sairaanhoitaja 1988 ja sairaanhoitaja AMK 2000. Koko kliinisen työurani olen
työskennellyt Satasairaalassa, useassa eri yksikössä, viimeksi silmätaudeilla.
Erikoissairaanhoidossa työskennelleenä on saanut nähdä sen valtavan kehityksen, jota on
tapahtunut esimerkiksi tutkimuksissa ja hoitomenetelmissä.

Olen toista kautta (2017 alkaen) Tehyn päätöksenteossa, nyt Tehyn hallituksen jäsenenä. Olen
varajäsenenä STTK hallituksessa ja Sote ry kokouksessa. Tehyn valtuuston ja nyt hallituksen
jäsenyys ovat lisänneet osaamistani ja näkemystäni jäsenten edunvalvontaan.

Olen edunvalvonnan ammattilainen ja toiminut päätoimisena pääluottamusmiehenä vuodesta
2014. Olen suorittanut työmarkkinakonsultin ja HHJ tutkinnot sekä työsuojelun perusopinnot.
Toimin kunnallisia sekä järjestöjen luottamustehtäviä. Suurehkon taloyhtiön puheenjohtajuus vaatii
merkittävän osan vapaa-ajastani. Tätä tehtävää tukee edunvalvontatyö Satakunnan kiinteistöliiton
hallituksen jäsenenä.

Vuodesta 1989 alkaneen työurani aikana monet työelämän epäkohdat ovat tulleet tutuiksi ja ovat
olleet kimmokkeena hakeutua niihin tehtäviin, joissa asioita voi vaikuttaa ja hakea muutosta.
Ammattiosaston hallituksesta alkanut polku innosti hakeutumaan pääluottamusmiehen tehtävään
ja edelleen Tehyn päättäjäksi.

Tehyn strategian visiossa; palkat ja työolot kuntoon, on kiteytetty tehyläisille työelämässä
merkityksellisimmät asiat. Molemmat ovat välttämättömiä. Koulutusta, osaamista ja tehtävän
vastuullisuutta vastaavan palkkauksen edistämiseksi jo toteutuneet toimet (SOTE-sopimus ja uusi
palkkausjärjestelmä) antavat hyvän pohjan saada alamme palkkaus vastaamaan sen todellista
vaativuutta. Hyvä pohjatyö vaatii lisäksi ostovoimaa turvaavia palkankorotuksia. Kilpailukykyisellä
palkkauksella on merkitystä myös alan houkuttelevuuteen nuorten valitessa opiskelupaikkaansa.
SOTE-sopimuksen piirissä on suuri osa tehyläisistä, mutta Tehy on neuvottelemassa 15 eri
työehtosopimuksesta. Kilpailukyisen palkkauksen vaade koskee kaikkia näitä työehtosopimuksia.

Työolojen parantamisessa riittää myös tehtäviä. Kahden aikuisen tyttären äitinä tiedän, että työn ja
muun elämän yhteensovittamisessa tarvitaan lisää joustoja lapsiperhevaiheessa. Joustoja
tarvitaan myös ikääntyvien vanhempien hoivan lisääntyessä. Työaikamuodot olisi syytä päivittää
vastaamaan tätä päivää. Työajoissa tulisi huomioida paremmin terveyttä tukevat ratkaisut.
Työelämän tasa-arvo tarvitse myös toimia; osatyökykyisten pysyminen työssä, turvalliset työolot
työpaikasta riippumatta (väkivallan uhka) ja miten raskaussyrjintä poistuu työpaikoilta.
Johtamisessa olisi syytä siirtyä osallistavaan ja valmentavaan johtamiseen. Myös työntekijöiden
parempia vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä ja täydennyskoulutukseen on kehitettävä.

Näitä asioita haluan olla osaltani edistämässä tehyläisenä päättäjänä.