sairaanhoitaja | |
ao:n hallituksen jäsen |
Etelä-Pohjanmaan | |
hyvinvointialueen ao | |
Olen 42-vuotias sairaanhoitaja Etelä-Pohjanmaalta, Alajärveltä. Työskentelen Alajärven
Sote-keskuksessa hoitajan vastaanotolla. Lisäksi minulla on paljon työkokemusta
vanhustyöstä ja myös perusterveydenhuollon osastoilta.
Alajärven kaupungilla ehdin toimia Tehyn pääluottamusmiehenä 2022–2023 ja siitä
eteenpäin olen ollut ajankäytöttömänä luottamusmiehenä Etelä-Pohjanmaan
hyvinvointialueella. Olen myös AO668:n jäsen.
Työni on minulle unelmatyö, koko työurani olen kulkenut sitä kohti, että joskus saisin tehdä
itsenäistä työtä hoitajan vastaanotolla. Olen päässyt tavoitteeseeni ja nautin työssäni
jokaisesta päivästä. Saan käyttää ammattitaitoani laajasti, joka päivä oppii jotain uutta ja
työ on vaihtelevaa.
Kotona minulla on neljä lasta, mies ja kaksi kissaa. Harrastan monipuolisesti liikuntaa,
äänikirjojen kuuntelemista ja käsitöitä.
Valtuutettuna lupaan olla helposti lähestyttävä kuuntelija. Minulle voi kertoa ajatuksia,
murheita, ideoita ja odotuksia työelämää ja Tehyä kohtaan. Lupaan viedä asioita rohkeasti
ja sinnikkäästi eteenpäin.
Palkkaus ja työolot pitää saada kuntoon -molemmat. Näitä ei voi erottaa toisistaan, koska
niin vahvasti ne korreloivat keskenään. Jos palkkaus ei ole hyvä ja ammattitaitoa ei
arvosteta niin se vaikuttaa työoloihinkin. Työn tekeminen on paljon mielekkäämpää, jos
siitä saa arvostusta myös riittävänä palkkana.
Itse työskentelen täällä 75 km päässä lähimmästä keskussairaalasta. Tiedän, että
Suomessa on vielä pidempiäkin etäisyyksiä. Yliopistosairaaloissa ja keskussairaaloissa
annetaan vaativaa hoitoa ja siellä on paljon erikoisalaosaamista. Arvostan jokaista siellä
työskentelevää. Pitää kuitenkin muistaa, että perusterveydenhuollossa puolestaan pitää
tietää lähes kaikesta kaikki – tai ainakin vähän. Pitkät välimatkat isoihin sairaaloihin vielä
korostavat tätä. Pienillä terveysasemilla ei välttämättä ole edes lääkäriä kuin etäyhteyden
päässä, jolloin oma tietotaito ja päätöksentekokyky ovat vieläkin tärkeämpiä. Tämä tuntuu
joskus unohtuvan. Arvo kuuluu kaikille.
Samoin haluan nostaa esille vanhustyön osaajat. Vanhustyö on aliarvostettua. ”No, se on
siellä hoivakodissa tai kotihoidossa töissä, ei se mitään osaa”. Väärin. Hoivakodeissa asuu
monisairaita vanhuksia. Siellä joutuu olemaan perillä niin diabeteksesta, astmasta,
uniapneasta, sydän- ja verisuonisairauksista, syövästä, haavanhoidosta,
muistisairauksista ja niihin liittyvistä käytösoireista kuin vaativasta saattohoidostakin.
Akuutteja tilanteita poissulkematta. Keskussairaalassa hoidossa olleet asukkaatkin
kotiutuvat suoraan hoivakoteihin, oli kyse sitten lonkkaleikkauksesta jälkikuntoutuksineen
tai sydäninfarktista. Kotihoidossa vastuuta lisää asiakkaan arviointi lyhyessä ajassa: onko
jotain muuttunut, uskallanko jättää kotiin?
Vanhustyössä lääkärinkierrotkin ovat harvoin, lääkäri on useimmiten tavoitettavissa vain
puhelimitse. Sairaanhoitajan rooli korostuu tämän vuoksi. Entä sitten kun sairaanhoitaja ei
ole joka vuorossa paikalla: vastuu on lähihoitajilla! Hatunnosto siis joka ainoalle vanhuspalveluissa työskentelevälle lähihoitajalle myös. Vanhustyötä tekevät: Te
ansaitsette paremmat työolot sekä osaamistanne vastaavan palkan!
Tässä muutamia asioita, joita haluan ja lupaan ajaa eteenpäin, jos äänestätte minut
valtuustoon: toivon siis kovasti, että äänestätte numeroa 4.
